Idols-Ari ja Maajussi-Teemu ovat hevikavereita!

Aamulla kouluun, iltapäivällä rannalle, beachvolleyta ja beachfutista, illalla lenkki ja nukkumaan. Viimeiset puolitoista viikkoa on noudattanut aika pitkälti samaa kaavaa. Aurinko on paistanut ja mukavaa on ollut. Tällaista vaihto-opiskelun kai kuuluukin olla...


Maalaismaisemaa Saguntosta

Tuli muuten tuossa yhtenä päivänä vietyä espanjan opettajalta yöunet. Siihen riitti suomalaisten tv-formaattien kruununjalokiven esitteleminen. Nyt siis Maajussille Morsian (Una novia para el granjero) tunnetaan ainakin Saksassa, Espanjassa, Englannissa, Australiassa, Usa:ssa, Puolassa ja Tanskassa. Oli siinä hieman selittämistä kun yritti espanjaksi kertoa, että suomessa on tv-sarja jossa farmareille etsitään vaimokkeita. Ollaan kuulemma vähän outoa kansaa. Siinä vaiheessa kun olisi vielä vetänyt ässän hihasta ja kertonut uutisen: "Matti sanoi minulle että maistun paremmalta kuin uuniperunat." Ei olisi opettaja nukkunut viikkoon. Tehtävänä oli siis kertoa jokin mielenkiintoinen uutinen omasta kotimaastaan.


Billy meinasi kuolla, vaikkei ollut edes vielä pimeää

Normaalikaavasta poiketen vuokrattiin maanantaina fillarit. Tällä kertaa suuntana oli pohjoinen ja alle saatiin 2,5e/vuorokausi maastopyörät. Pyörien hinta korreloi niiden laatua aika tarkasti. Nyt oltiin kuitenkin paremmin valmistautuneita kuin viimeksi ja mukana oli renkaanpaikkausvälineet ja jotain muitakin työkaluja. Tässä vaiheessa pitää kai taas sanoa jo perinteiseksi muodostunut, "mutta kuinkas sitten reissussa kävikään..."


Folken Matkassa


Vähän niinku Suomenlinnassa, pussikaljat vaan puuttu

Puolilta päiviltä lähettiin reissuun ja mukaan lähti meidän lisäksi Jukka, Tuomas, Aleks ja Billy (Chris Tucker). Taaskaan ei lähdetty neuvoja kyselemään, eikä karttoja katselemaan, mutta määränpää löytyi silti hyvin. Ongelmia aiheutti ainoastaan hieman epämukavat penkit, +25c lämpö, yksi joki, jokunen aita, rautatie ja Billyn pyörän poljin, joka yritti lähteä omille teilleen vähän väliä. Joskus klo 18 saavuttiin n.30km Valenciasta pohjoiseen sijaitsevaan Sagunton kylään ja päästiin pällistelemään paikallista linnoitusta. Siellä kierreltiin ja katseltiin maisemia, kunnes oli kotiinlähdön aika. Ihan näkemisen arvoinen paikka sekin oli, ja pyörällä liikkumista ainakin täällä voi kyllä suositella lämpimästi. Halpaa ja hauskaa hommaa.


Ylityksiä matkan varrelta, Osa 1


Osa 2


Osa 3


Osa 4

Koska paluumatkasta oli tulossa raskas, käytiin hakemassa vähän energiaa Burger Kingistä. BK:n pihassa Billy huomasi ilokseen, ja muidenkin iloksi, että polkimesta oli pudonnut pultti joka piti sitä kiinni pyörässä. Nyt ei sitten ollut yhdessä pyörässä poljinta ollenkaan. Etsintäpartio lähti metsästämään kadonnutta osaa ja viimein se sitten löytyikin. Kello vaan tikitteli jo siinä vaiheessa lähes yhdeksää ja alkoi pimeäkin tulemaan. Eikä sillä pyörällä pystynyt silti kunnolla polkemaan koska poljin oli auttamasti jo rikki. Billykin oli jo vähän peloissaan, sillä hämärän tullessa musta mies kuolee aina ensimmäisenä kauhuleffoissa. Käskettiin poikaa vaan hymyilemään, ettei katoa näköpiiristä. Yön pimeydessä poljettiin tuttuja ja vähemmän tuttuja reittejä Valenciaan.


Jugi ja Billy muurilla


Castillo de Sagunto


Ei eksytty pimeässkään

On se vaan kumma, että noissa reissuissa aina vaan sattuu ja tapahtuu, vaikka ihan ihmisiksi ollaan. Toisaalta, muutenhan täällä olisikin tylsää kuin Kuopion torilla.

Seuraava päivitys Andalucian Road Tripin jälkeen joskus toukokuun puolella, Hasta La Vista!

3. - 17.4 Ossi ja Janne kylässä

Ei jaksais jokaista postausta aloittaa kertomalla keleistä, mutta vaihtopaikkaa valitessa yhtenä kriteerinä oli rantakelit, joita meille ei ole pahemmin suotu. Ja toisekseen suomalaiset puhuu aina säästä eli mitä sitä hyvää puheenaihetta vaihtamaan. Koko kahden viikon aikana taisi olla yksi puolipilvinen päivä, muuten satoi vettä tai säätiedotus vaan lupaili thunderstormeja. No klassisestihan siinä loppujen lopuksi kävi, sillä säät muuttui saman tien kun Janne ja Ossi lähti maasta. Nyt onkin pystyny käymään beachillä joka päivä ja luultavasti kelit vaan kuumenee entisestään.

Tiistaina 3. päivä otettiin bussi kohti Barcelonaa jonne Ossin ja Jannen oli tarkoitus saapua myöhemmin samana yönä. Siinä odotellessa meillä oli aikaa käydä konsultoimassa Lauran kanssa, joka oli Villen tuttu Helsingistä, mutta paikallinen natiivi kuitenkin. Siinä sitä kyseltiin ummet ja lammet Barcelonasta ja päällimmäisenä neuvona mieleen jäi taskuvarkaiden varominen. Ja kuinkas sitä sitten reissussa kävikään...


Plaza Catalunya


Puolenyön aikoihin otettiin pojat vastaan Barcelonan pääkadulla ja suunnattiin hostellille. Ovipuhelimeen myöhemmin legendaarisiksi muodostuneet taikasanat "Hola, onehundredandnine" ja käytiin nakkaamassa varusteet huoneeseen. Huone oli aika perinteinen hostellihuone, ei mikään erikoinen, mutta kuitenkin ihan riittävä meiän vaatimuksiin. Ekana iltana käytiin vaan nauttimassa yhet oluet (Barcan halvin kalja, 6e/pullo) ja mentiin aikaisin nukkumaan, koska seuraavalle päivälle oli suunniteltu pitkähkö kaupunkikierros. Keskiviikkona heräiltiinkin hyvissä ajoin ja painettiin kaupungille, turisti-infosta haettiin taas uus kartta kouraan ja lähettiin kiertelemään. Matkan varrella nähtiin katedraali, satama, vuoden 1992 olympia-areenat ja ennen kaikkea koko Barcan suurin nähtävyys; Linna. Loput nähtävyydet jätettiin seuraaville päiville, koska pelättiin Jannen akillesjänteiden puolesta. Illalla kateltiin irkkupubissa kuinka Valencia näytti Chelsealle miten jalkapalloa pelataan, ja kierrettiin muutamat cervezeriat. Samana iltana myös Villen lompakko löysi uuden onnellisen omistajan, joka oli sitten löytänyt myös käyttöä sen sisällölle. Kiitoksia vaan Lauralle varoituksista ;)


Messevän kokoinen museo


Tori on tiukasti hallinnassa


Torstaina kävästiin pelkästään kauppakeskuksessa kiertelemässä, koska sammakko ei ollut loikkinut tarpeeksi innokkaasti ja vettä tuli taas taivaalta. Ilta meni omalla porukalla hostellihuoneessa tarinoita kertoillessa, sekä ruisleipää ja salmiakkia syödessä. Tuli siinä vähän minttuakin maistettua, mutta kovastakaan yrityksestä huolimatta Ossi ei kuitenkaan päässyt kihertämään kuin mursu. ( Ossi ei siis saanut tyttöä ajamaan selkäkarvojaan)


Ossi jäätävässä kunnossa


Perjantaina käytiin tutustumassa Camp Nouhun ja Barcan futismuseoon. Litti oli jäänyt vähän turhan pienelle huomiolle, ja muutenkin suomikuvaa oli kohotettu hieman oudosti. Esillä oli valokuva, jossa miehet potkivat palloa hangessa ja kuvatekstissä mainittiin että kuva on jostain 60-luvulta Eerikkilästä. Näin siis Suomessa, ainakin espanjalaisesta näkökulmasta. Stadionilta suunnattiin keskustaan katsastamaan "Sagrada familia" eli iso katedraali keskustassa, Gaudin talot (ei löydetty) ja tietysti Jönkkis (Torre Agbar). Olihan siellä ihan vaikuttavan näköisiä rakennuksia ja muutenkin nättiä. Perjantaina ei ees satanut ihan koko aikaa.


La Sagrada Familia - Pyhä Perhe


Jönkkis takaapäin


Suomifutista painiotteella


Uusi Kenttä - Camp Nou. On se jätkä taikuri.


Iltamenoihin saatiin seuraksi pari ruotsalaista mimmiä ja pari iranilaista kaveria. Sovittiin että lähetetään maililla kuvia, mutta ei oo pojista kuulunu. On viestit jääny ilmeisesti Supon haaviin.
Illalla päädyttiin Barcan vanhimpaan baariin ja muutenkin oli tosi hauskaa. Lisäksi perjantai-iltana koettiin nuorisohostellille aikas eriskummallinen juttu. Klo 23 kuulemma alkaa hiljaisuus, ja sen jälkeen ei hostellissa saa meluta. Anteeks vaan sille naapurihuoneen rouvalle, ei tarkotettu pahaa, mutta jos maksaa alle 20e/yö saattaa vähän joutua myös sopeutumaan. Siis jos huone maksaa. Ei rouva. Tai niin no kait sitä molemmissa tapauksissa joutuu sopeutumaan.


"Adriaaaaaaaaaaan!!!!"


Heppa ja hyvä meisinki


Valenciaan palattiin lauantaina alkuillasta junalla. Mentiin illalla halpaan kuppilaan kattomaan Valencian peliä ja syömään vähän tapaksia. Ne tapakset sitten jäikin poikien viimeisiks Valenciassa. Jannelle, Ossille ja Maralle iski jonkin sortin ruokamyrkytys ja lisää glooriaa lomaan. Salmonella se ei vissiin kuitenkaan ollu, kun kaikki on nyt jo enemmän tai vähemmän kunnossa. Vasten vatsan tahtoa taisteltiin kuitenkin sunnuntaina kattomaan Levante-Real Betis kaupungin pienemmälle stadionille ja saatiin vähän sisältöä siihenkin päivään. Pelistä ei juurikaan kerrottavaa jäänyt, mutta olihan se silti vierailu La Liga-stadionille.


Vaimari päällä - satoi tai paistoi


Passiivisten kelien ja aktiivisesti toimivien suolten saattelemina käytiin shoppailemassa, kattomassa Valencia-Chelsea Mestallalla, kierrettiin vanhassa kaupungissa, kateltiin leffoja, pelattiin pokeria, syötiin paellaa jne. Mestareiden liigan puolivälierä oli hieno kokemus siihen asti kunnes Chelsea rankaisi yliajalla. On se vaan kummallista, että sillä joukkueella voi aina käydä tuuri. On se niin väärin. Viikon jälkeen on myös helppo todeta, että Valenciassa ei ole oikeastaan mitään tekemistä jos kelit on huonot. Ossi lensi sunnuntaina Roomaan, jossa oli ollut koko viikon +23, ja Janne jäi Valenciaan vielä pariksi päiväksi. Roomassa alkoi satamaan vettä ja tänne tuli helle. Sunnuntai-illalle oli vielä liput Valencia-Sevilla sarjapeliin ja maanantaina käytiin kattelemassa America's Cupin kisa-aluetta ja yritettiin nähä pari lähtöäkin. Poikien lomalle sopivaan tyyliin kisat peruttiin maanantailta, koska oli liian tyyntä. Ei siis nähty niitäkään. Maanantaina ja tiistaina sää kuitenkin siis suosi Valenciaa ja Jannekin pääsi nauttimaan edes päivän verran Valencian hiekkarannasta.


Paella on sittenkin hyvää


America's Cup 2007


Puta de madre, puta de madre, puuutaaa deeee maaadreee


Ois kai tollanen parin viikon loma voinu mennä melkein kaikin puolin paremminkin, mutta mahtuihan siihen kuitenkin paljon hauskoja hetkiä ja hienoja tapahtumia. Ja nähtiin ainakin futista melkosen reippaasti. Seuraavalla kerralla sitte paremmalla tuurilla. Zap n´Go.


Esa Mäkelä wannabee

Viikko 13, Synttärit ja Tulijuoksu

Tule Valenciaan vaihtoon ja saat nauttia auringosta joka päivä...! ...Tai sitten ET!! Menneellä viikolla saattoi jo jossain vaiheessa luulla tulleensa Britanniaan vaihtoon. Vettä on satanut jokaisena päivänä ja lämpömittari ei ole kertaakaan heilahtanut yli +15 asteen. Onhan se vähän huvittavaa, että Helsingissä on melkein 10 astetta lämpimämpää kuin täällä. Meinattiin jo välillä lähteä kotiin lämmittelemään...



Koko kevään syyssää, vettä sataa ja kaikkia...

Yhtenä iltana törmättiin kaupungilla joihinkin Espanjalaisiin mimmeihin, ne halus jutella meiän kanssa kun kuulemma osasivat puhua englantia. No sillä mittarilla me ollaan varmaan jo espanjankielen maistereita, mutta eihän se mitään haittaa. No kuitenkin, tytöt olivat aikas innoissaan siitä, että ollaan Suomesta ja halusivat että kokkailtaisiin niille joku ilta suomalaista ruokaa ja ne sitten tekis joku kerta meille paellaa. Ne ei oikeen tykänny ku Mara sano, että paella on pahaa. Aateltiin että voitais tehä niille vastineeks kalakukkoa. Vois muikkukukko vähän herättää ihmetystä...

Perjantai-iltana juhlittiin Isauren ja Villen yhteissynttäreitä täällä meiän kämpillä. Porukkaa oli ihan mukavasti paikalla ja ihan kivat kekkerit oli taas. Opittiin taas kaikkea uutta hauskaa erilaisista maista ja kulttuureistakin. Sellanenkin juttu kuultiin, että Uosukaisen Topinkin kannattais suunnata bensarallinsa ennemmin Libyaan kuin Venäjälle. Siellä bensa maksaa kuulemma 8 senttiä/litra.


Kaikki sammuu


Aleks Tanskasta, Ahmed Libyasta ja Der Alte

Täälläkin alkaa nyt pääsiäisen vietto. Se alotettiin eilen "correfocilla" eli "tulijuoksulla". Jotain "paholaisia" biletti keskustassa rumpujen tahtiin ja syöksi tulta. Joku ilotulituskin oli taas vaihteeks järjestetty. Ei näistä aina ota ihan selvää mitä näiden päässä liikkuu. Jotenkin tuntuu et nää asiat vedetään täällä välillä vähän överiks. Jännä nähä mitä toi varsinainen pääsiäinen tuo tullessaan. Ilmeisesti kyseessä ei oo mikään hiljentymisen ja rauhoittumisen fiesta vaan jotain ihan muuta. Vielä kun Janne ja Ossi on tuomassa Suomesta oman lusikkansa siihen soppaan, niin mitä tahansa voi olla odotettavissa. Ens viikko menee siis lauantaihin asti poikien kanssa Barcelonassa ja siitä sitte jatketaan vielä toinen viikko täällä. Eikä varmaan tuu taas yhtään viihdyttyä ei...


Correfoc


No Entiendo